Peukalosäännöt vievät vinoon – mittaaminen kannattaa aina

Yrityksen kehittämisessä mittaaminen ja oikea mittaristo on tärkeä. Ihmisillä on taipumusta luottaa omaan päätöksentekoonsa, vaikka ihmisen päätöksentekoelimet eli aivot ovat kovasti epäluotettavat. Nobelisti Daniel Kahneman on kuvannut teoksessaan Thinking, Fast and Slow ihmisen päätöksenteon heuristiikkoja eli peukalosääntöjä. Ne ovat kehitystä aivojen 70 000 vuotta kestäneestä kehityksestä. Käytämme näitä peukalosääntöjä päivittäin. Ostamme kaupasta tiettyjä tuotteita sen kummemmin ajattelematta tai ajamme töistä kotiin tiettyä reittiä, koska olemme kehittäneet noihin peukalosäännön, jonka mukaan toimimme.

Kuva: https://www.startupvitamins.com

Kahnemanin mukaan toimimme kahden järjestelmän pohjalta, jotka kuten kirjan otsikkokin kertoo ovat nopea ja hidas. Ensimmäinen järjestelmä on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen. Se on auttanut ihmistä selviytymään petoeläimistä, vihollisheimoista ja mistä tahansa henkeä uhanneista asioista.  Järjestelmä kaksi taas on se hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi. 

Kumpaa sorrumme käyttämään helpommin? Aivan. Ykkönen on ykkönen tässäkin. Sorrumme helposti käyttämään peukalosääntöjä ja tunteita vähänkin monimutkaisimmissa asioissa. Sen sijaan että miettisimme mitä me todella tiedämme ja ajattelemme asiasta, käännymme helposti järjestelmän yksi puoleen, joka palauttaa mitä me tunnemme. Meistä tuntuu, että päätös on hyvä tai että päätös on huono sen sijaan että arvioisimme sen faktojen pohjalta.

Siksi mittaaminen on mukana Tentrio teeseissäkin. Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa.

Digitalisaatiosta

Digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosia. Käsitteenä se tuntuu olevan aikamoinen ameeba ja kattavan vähän kaikenlaista. Joissakin asioissa se tuntuu olevan kaiken kattava pelastaja ja toisissa taas tuhoaja. Tämä riippuu täysin näkökulmasta. Espoossa 2018 tehty kokeilu tekoälyllä auttoi tunnistamaan tukea tarvitsevia. Toisella puolella digitalisaation sanotaan vievän työpaikat. Näin varmasti käykin. Työt, jotka voidaan antaa koneiden tehtäväksi, annetaan varmasti. Toisaalta digitalisaatiota on turha nähdä pelkkänä mörkönä. Koko teollisen murroksen ajan erilaisia työtehtäviä on hävinnyt ja uusia syntynyt tilalle. Ei enää ole vaihteenhoitajia tai hissioperaattoreita. Sen sijaan on syntynyt esport-pelaajia ja bloggaajia.

Digitalisaatio mullisti pankin.
Valkeakosken Nordean pankkisali 29.9.2017

Mitä se digitalisaatio sitten on? Wikipedian määritelmä: “Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa.” Voi puhua siis arjen digitalisoitumisesta. Niistä asioista, joihin ei enää tule edes kiinnitettyä huomiota tai mietittyä. Kuinka moni tarkistaa ajo-ohjeet, sijainnin tai kaupan aukioloajan Googlettamalla? Entä muistatko aikaa, kun vieraassa kaupungissa etsittiin puhelinkoppi ja toivottiin ettei karttasivuja ole revitty puhelinluettelosta? Niin siitä paperisesta tiiliskivestä, johon oli painettu ihmisten nimet, numerot ja osoitteet. Siinä pari asiaa, jotka ovat digitalisaation myötä kadonneet.

Digitalisaatio muuttaa myös tapaamme ajatella. Aiemmin tieto, vaikkapa edellä mainitut puhelinluettelot olivat hankalemmin saavutettavissa. Saadaksesi tietoa sinun täytyi olla jossakin paikassa ja monesti myös johonkin tiettyyn aikaan. Nyt saavutettavissa on valtava määrä tietoa juuri tällä hetkellä tässä paikassa. Ajattelun muutoksen tulisi näkyä myös toiminnassa, vaikkapa koulutuksessa. Opiskelijoilla pitää olla valmiudet töihin, joita ei ole vielä edes olemassa ja käyttäen teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty ratkaistakseen ongelmia, joiden emme tiedä edes olevan ongelmia tällä hetkellä.

Digitalisaatio on mahdollisuus. Ainakin se kannattaa nähdä sellaisena. Paska prosessi on paska digitaalisenakin. Digitalisaatio voi antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella, paremmalla tavalla. Voiko asian ajatella uusiksi digitalisaation kautta? Voiko digitalisaatio auttaa muuttamaan prosessin asiakas- tai käyttäjälähtöisemmaksi? Miten kunta tai yritys voi palvella asiakkaitaan paremmin ja helpommin? Voisiko kuntalainen vaikuttaa enemmän kuntansa asioihin digitaalisesti?

* Tämä kirjoitus on julkaistu 21.11.2019 Tervareitissä